Jos satut olemaan syntynyt 70-luvun alkupuolella ja eläneen nuoruutesi 80-luvulla... Tuleeko koskaan ikävä niitä aikoja?

Musiikki? Vaatteet? Hiukset? Mainokset?

Kuka voi unohtaa farkkutakit, pillifarkut, revityt farkut tai muuten vaan sotketut farkut, salihousut, isot collage puserot, olkatoppaukset, neon hehkuiset vaatteet, isoja tekstejä, henkselit, pitkät takit, hiukset kiharalle ja kohti taivasta, takatukka, varsilenkkarit... Korvalappustereot oransseine kuulokkeineen ja jammailut julkisilla paikoilla. Isot korvikset ja rannekorut.

Musiikkivideoita näki lähinnä maikkarin Hittimittarista tai hyvässä lykyssä MTV musiikkikanavalta, jos omisti lautasantennin tai sukulaiset nauhoittivat niitä VHS videolle! Uusimmat hitit kuuli radiosta, jos oli tarkkana oikeaan aikaan. Siellä oli mm. Ocsid juontajinaan legendat Tapani Ripatti ja Hanski Kinnunen, Nuorten sävellahja ja Rockradio. Musiikkivideot olivat täynnä hidastuksia, niissä oli joskus juonta enenmmän kuin koko illan elokuvassa ja artistit olivat niin ihailtavia. C-kasetille nauhoitettiin biisit radiosta ja pause näppäimen kanssa piti olla salaman nopea ettei tule juontajan puhetta päälle!

Lehdistä kerättiin julisteita tai leikattiin kuvia talteen. Suosikki tuli postin mukana ja Popcorn sekä OKEJ löytyi kaupan hyllyltä. Itselläni Bon Jovin sekä Duran Duranin kuvat täyttivät huoneen seiniä ja haaveilut pitkätukkaisesta mehestä heräsivät eloon. (No, se haave täyttyi nyt vuosia myöhemmin.)

Maailma muuttuu, me entiset nuoret vanhenemme ja uudet tuulet ottavat paikkansa. Niinhän sen kuuluu mennä. Vaatteet, hiustyylit ja muistot jäävät valokuviin sekä päiväkirjojen tai teinareiden kansien väliin. Radiosta kuulee vanhoja hittejä ja ne nostavat kyllä monia muistoja mieleen. Netistä löytää vanhoja videoita ja hetkeksi voi palata vuosien taakse. Jotkut kappaleet eivät jätä kylmäksi vieläkään. On oikeastaan terapeuttista laittaa kuulokkeet päähän ja selata vanhoja hittejä videoineen läpi. Jos ne antoivat aikoinaan itsevarmuutta ja nuoruuden uhmaa, muistuttavat ne nyt siitä ja potkivat omallatavalla eteenpäin. 

Ei meidän nuoruus ole kadonnut mihinkään, se on tuolla sisällämme jossakin. Pillifarkkuihin ja ylisuuriin collage puseroihin tai pörröhiuksiin ei meidän kannata enää palata, mutta se nuoruuden usko ja into kannattaa välillä kaivaa esiin. Meillä on tulevaisuus yhä edessämme!