Tämä on kirje sinulle rakas Ystäväni,

Suru viesti tavoitti minut tänään. Olit eilen nukahtanut pois, yllättäen, kesken kesäisen illan. 

Olimme työtovereita, joiden välille syntyi lämmin ystävyys. Yhdessä luotsattiin ryhmäämme kahden kauden ajan, suurella sydämellä ja lasten parasta ajatellen. Ystävyytemme säilyi vaikka työpaikkani vaihtui. Meitä yhdisti mm puutarhan hoito ja kiinnostus erikoisiin sattumiin. Opimme aistimaan toistemme tapaa toimia ja välillä tuntui, että tiedämme toistemme ajatuksiakin! Alku viikosta löysin pienen viestin, jossa totesit 'Jokainen päivä voi olla ystävänpäivä' Vielä toissa iltana kyselit viestillä, mitä kuuluu ja toivoit että nähdään pian...

Olit toiminnan ihminen. Liikunta ja käsillä tekeminen oli vahvuutesi. Rakastit kirjojen lukemista ja teatteria. Perheesi oli sinulle arvokas ja rakas. Lastesi koulut ja liikunta harastukset olivat sinulle tietenkin tärkeitä. Heidän menestyminen oli osittain sinun ansiota, sillä jaksoit tukea ja kannustaa äidin rakkaudella.

Nyt olet poissa ja minulla olisi ollut vielä niin paljon jaettavaa kanssasi. Monta asiaa kerrottavana. Sinua jää kaipaamaan moni ja kiitollisuus työstäsi on varmasti monen vanhemman sydämessä.

Suurin suru ja kaipaus on luonnollisesti perheelläsi ja läheisilläsi. Olet varmasti heidän lähellään, vaikka he eivät sinua näe. Olet lämmön tunne iholla, hiljainen tuulahdus hiuksissa ja lämmin sipaisu poskella. Hymysi loistaa puutarhassa kukkien muodossa.

Hyvää matkaa ystäväni ja kiitos näistä vuosista jolloin sain oppia sinut tuntemaan. Yhteiset ideamme jatkavat matkaa ja muistosi on mukanani aina.

Nähdään taas, rajan toisella puolella.

DSC_2115.jpg