Rakkaus on kuin Feeniks lintu,

joka pystyy nousemaan tuhkasta siivilleen 

ja kohtaamaan taas uudet haasteet. 

 

Rakkaus on sana, jonka merkitys jokaiselle ihmiselle on hyvin henkilökohtainen. Miten elämä sen sanan sisällön meille opettaa? Millaisen kaiun ja tunteiden tulvan se meille antaa?

Minulle tuon sanan ja sen tuomien tunteiden laajuus on valtava. Rakkauteni eri ihmisiä tai asioita kohtaan on jokainen erilainen. On surullista ajatella, miten joidenkin ihmisten elämä on saanut sellaisia käänteitä, että heidän on miltei mahdotonta tuntea rakkautta tai edes myötätuntoa. Maailma ympärillämme - jälleen kerran - tuntuu tarjoavan enemmän myönteisyyttä negatiiviseen elämään, kuin rakkauden ja hyväntahtoisuuden täyttämään elämään. Miksi?   

Minun suurimmat ja varmasti syvällisimmät rakkauden tunteet kuuluvat lapsilleni. Nuo kaksi ihmeellistä pienokaistani, nyt jo teinejä ja pikkuhiljaa valmiina valloittamaan oman tulevaisuutensa. Äitiys on voimakas tunne, se saa sydämeni täyteen rakkautta ja onnellisuutta. Elämän varjoista huolimatta, surun kyynelistä, huolten huokauksista... Rakkaus lapsiini on ikuinen. 

Rakkaitaan ei voi laittaa tärkeys järjestykseen. Tärkeät ihmiset elämässämme tulevat rakkauden tunteen kohteeksi eri tavoilla. 

Rakkaus puolisoaan kohtaan voi olla todellinen vuoristorata, tasainen junamatka, rauhallinen soutelu järvellä tai kuiva vaellus erämaassa... Kuka sen mitenkin kokee ja haluaa toiselle antaa.

Muutamia vuosia sitten istuin elokuvateatterissa. Sisimmässä oli kauan ollut haave hyvän miehen löytämisestä rinnalleni. Yhdessä elokuvan päähenkilöistä oli jotain erityistä. En tiedä vieläkään oliko se hänen hahmonsa, ulkonäkönsä, äänensä vai mikä. Hiljaa kuitenkin huokaisin mielessäni, että anna Luoja minulle jotain tuollaista... Sanotaan, että pitää olla varovainen mitä puhtaasta sydämestään toivoo sillä se voi toteutua. Huokaukseni oli kai kuultu tuolla jossain maailmankaikkeudessa! Kuukautta myöhemmin menin treffeille miehen kanssa, joka vastasi täysin mies ihannettani. Ja mikä parasta; hän oli silloin ja on edelleen hyvä mies. No, hauskaa oli myös myöhemmin huomata, että tuossa näyttelijässä itsessään sekä minun miehessäni oli ulkoisesti jotain samaa! 

Millaista on rakastua ja tulla rakastetuksi 'toisella kierroksella'? Itse olen kokenut sen haasteelliseksi. On helpompaa rakastaa itse, antaa rakkautta, määrätä omien tunteidensa kulusta. Vaikeampaa on ottaa toisen rakkautta vastaan, luottaa ja antaa itsensä tulla rakastetuksi. Tunteiden antaminen sekä vastaanottaminen riippuu paljon menneestä, kaikesta koetusta. 

Olen onnekseni saanut rinnalleni miehen, joka on vakkani puuttuva kansi. Yhdessä on hyvä olla ja välillä tuntuu, että olemme olleet yhdessä aina. Olemmeko olleet pari jossain aikaisemmassa elämässä, jos sellainen on mahdollista? Vai olemmeko vain vihdoin löytäneet hänet jota etsimme nuorina, emme tietäneet kaipaavamme edellisissä liitoissamme ja nyt elämä johdatti meidät yhteen. 

Rakkaus on kaunista, kun sille antaa mahdollisuuden ja pitää sitä tunteena arvossaan. Periksi ei pidä antaa!