No niin, nyt on ollut sitten se ilta. Se, mitä olen joskus miettinyt, että millainen se olisi. Nyt tiedän.

Tytär on pakannut muutaman päivän jo tavaroitaan ja muuttaa pois kotoa ainakin toistaiseksi. Väliaikainen työ kutsuu kaukana kotoa. Katson hänen järjestelyjään ja pakkailujaan, tunnen ylpeyttä sekä haikeutta. Tiedän, että häntä jännittää ja olo on ehkä hiukan epävarma, mutta rohkeus ja halu kokea uusia asioita ohittaa kaiken. Hyvä niin, hän on kyllä valmis.

Minne nämä vuodet katosivat? Varmasti jokaisen rakkautta kokevan vanhemman kysymys. Miten saisin vielä yhden päivän takaisin vuosien takaa? Sen pienen tytön päivän, kun hän opetteli eteisen matolla hiihtämään laudan palat suksinaan ja rimat sauvoinaan? Tai sen hetken, kun hän tuli sairaalaan katsomaan tunnin vanhaa pikkuveljeä, otti hänet syliinsä ja huokui isosiskon ylpeyttä... Pientä tyttöä en saa takaisin, mutta se sama pieni tyttö on edelleen tuossa edessäni hiukan paljon isompana.

Aika on mielenkiintoinen käsite ja sen kulun tajuaa parhaiten oman perheen kohdalla. Vaikka me äidit emme varsinaisesti vanhene, niin kummasti nuo lapset kirivät meidät kiinni ja saavat aikaan hämmentyneitä tunteita. 

Mitkä ovat päällimmäisiä muistoja lastemme elämästä? Hyvät vai huonot? Leppoisat vai jännittävät? Tavallinen arki vai suuret juhlat? Minä väittäisin, että kaikki mahdollinen mitä muistikultamme meille suo. Muistot vaihtelevat tilanteen mukaan. Minulla on käynyt mielessä muutamaan otteeseen tilanne eräässä Kiinan miljoonakaupungissa. Olimme palaamassa kotiin asioilta ja taidettiin puhua ääneen taksin ottamisesta. Samantien tyttö (4v) katosi kulman taakse ja me hätääntyneinä perään! Kun löysimme tytön, oli hän pysäyttänyt paikalliseen tyyliin taksin kadun varteen odottamaan. Kyllähän sitä sitten keskusteltiin useamman kerran ettei lähdetä hyvästäkään syystä vanhempien kädestä irti.

Laukku kuuluu napsahtaneen kiinni ja väsynyt pakkaaja kaipaa varmasti unta. Minä fiilistelen vielä hetken ja käyn sitten itsekin nukkumaan. Aamulla on aikainen herätys ja lupasin tehdä eväät matkalle.

Tästä se sitten alkaa, siipien kokeilu kotipesästä uusiin seikkailuihin.

Onnea matkaan tyttöseni, nyt on hyvät tuulet!